Esteettömyystiedote

Esteettömyystiedote 4/2011

Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen tuottama verkostotiedote lähetetään kaikille toimijaverkoston jäseniksi ilmoittautuneille neljä kertaa vuodessa. Tiedotetta saa lähettää eteenpäin. Lisätietoa toimijaverkostosta ja sen jäsenyydestä löytyy tämän tiedotteen lopusta.

Seuraava tiedote julkaistaan maaliskuussa 2012. Aineistoa voi lähettää osoitteeseen esteeton@invalidiliitto.fi


UUTISIA

Helppo liikkua – kampanja

Invalidiliiton vuoden 2012 pääkampanja ”Helppo liikkua” on toiminnallinen kampanja, jonka avulla pyritään muuttamaan rakennettua ympäristöä paremmaksi kaikille ihmisille. Invalidiliitto ja sen yhteistyökumppanit etsivät kampanjan aikana paikkoja, joissa on helppo tai hankala liikkua. Helpoista paikoista jaetaan kiitosta ja hankalille paikoille yritetään tehdä jotain yhdessä. Tarvitaan huomiota, keskustelua ja toimintaa, jotta suuri yleisö ymmärtäisi esteettömän ympäristön merkityksen. Asioita voidaan laittaa yhdessä kuntoon ja jokainen voi olla mukana tässä työssä. Vinkkejä voi lähettää sähköpostiosoitteeseen helppoliikkua[at]invalidiliitto.fi. Lisätietoja kampanjasta Invalidiliiton internetsivuilla osoitteessa
http://www.invalidiliitto.fi/portal/fi/invalidiliitto/tiedotteet?bid=547.


Nyt sinne pääsee – Esimerkkejä esteettömistä historiallisista rakennuksista

Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen tuottama elokuva julkaistaan esteettömyyden toimijaverkoston verkostoseminaarissa 21.3.2012. Elokuva kertoo viiden esimerkin avulla vanhojen arvorakennusten korjaamisesta esteettömiksi. Korjaussuunnitelmista vastaavat arkkitehdit kertovat kukin omasta kohteestaan ja tehdyistä toimenpiteistä. Elokuva on tarkoitettu tiedon ja innoituksen lähteeksi suunnittelijoille, kuten arkkitehdeille ja sisustusarkkitehdeille, suunnittelualan opiskelijoille, muille rakennusalan ammattilaisille, päättäjille, kiinteistönomistajille, yrittäjille sekä vammaisille henkilöille. Kuvauskohteet ovat Suomen Pankki, Agricolan kirkko, Sinebrychoffin taidemuseo, Ainola ja asuintalo Vironkatu 10, Helsinki. Elokuvan pituus on 27 minuuttia ja se on tekstitetty suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi. Elokuva on tuotettu opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Lisätietoja Ari Kurppa, puh. 09 613 191, ari.kurppa[at]invalidiliitto.fi.


Helsingin esteettömyystyö jatkuu

Helsinki kaikille – projektin päättyessä jatkuu monipuolinen työ esteettömyyden eteen Helsingissä. Kaupunginhallituksen päätöksellä kaupunkiin perustetaan esteettömyysasioiden neuvottelukunta, jonka vetäjänä toimii apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri. Helsinki kaikille – projektin johtaja Pirjo Tujula jatkaa esteettömyyden yhteyshenkilönä kaupungissa. Lisäksi kaupungissa otetaan käyttöön esteettömyyslinjaukset, joissa esteettömyys huomioidaan laaja-alaisesti palveluista kaavoitukseen. Lisätietoja Pirjo Tujula, pirjo.tujula[at]hel.fi.


Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa (VIA) -projekti

Hankkeen tarkoituksena on uuden vertaistarkastusjärjestelmän luominen ja ihmisoikeuskriteeristön kehittäminen vammaisten ihmisten asumiseen. Tavoitteena on edistää vammaisten henkilöiden oloja asumispalveluyksiköissä ja tarkastella myös piilossa olevia ilmiöitä. Projekti kestää neljä vuotta ja sen rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Hanketta hallinnoi Kynnys ry/VIKE ja mukana on useita vammaisjärjestöjä ja asumisalan toimijoita. Lisätietoja internetosoitteesta
www.vike.fi/via/


Kehitysvammaisten itsenäinen asuminen

Vantaan kaupunki parantaa kehitysvammaisten itsenäistä asumista uuden Oman kodin avaimet – Kehitysvammaisten asumisen ohjelman 2011–2015 avulla. Ohjelman tavoitteena on mahdollistaa kehitysvammaisille henkilöille yksilöllinen asuminen tavallisessa asuinympäristössä esteettömässä ja toimivassa asunnossa. Lisätietoja internetosoitteesta
http://www.vantaa.fi/fi/ajankohtaista-arkistot/perhe-_ja_sosiaalipalvelut/101/0/kehitysvammaisten_itsenaisen_asumisen_mahdollisuuksia_parannetaan


SUSECON – Kestävät lähipalvelut alueiden hyvinvoinnin lujittamiseksi

VTT ja Tampereen teknillisen yliopiston tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa konkreettisia tuloksia lähialueiden kestävien palvelumallien mahdollisuuksista ja liiketoimintapotentiaaleista. Hankkeen lähtökohtana on, että monimuotoiset lähipalvelut ovat kestävän yhdyskuntarakenteen olennainen edellytys. Hankkeessa mm. selvitetään todellisia palveluntarpeita ja hyödynnetään olemassa olevia tutkimustuloksia, arvioidaan palveluihin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia, kehitetään uusia toimintamalleja ja liitetään lähipalvelut osaksi kestävän kehityksen rakentamisen indikaattoreita. Tutkimus toteutetaan 1.9.2011–31.3.2013. Lisätietoja internetosoitteesta
http://asli.fi/fi/kaynnissa-olevat-tutkimushankkeet/susecon-kestavat-lahipalvelut-alueiden-hyvinvoinnin-lujittamiseksi


Opasteita ja kohokylttejä

Näkövammaisten Keskusliiton kirjapaino on erikoistunut piste- ja isokirjoitustuotantoon, lisäksi uutena palveluna kirjapaino valmistaa opasteita, ovi- ja kohokylttejä sekä pohjapiirroksia. Tuotteet sopivat mm. julkisiin tiloihin, joissa käyttäjiä on paljon ja kylteiltä vaaditaan kestävyyttä. Kohteita ovat esimerkiksi virastot, museot, terveyskeskukset, hotellit ja julkiset liikennevälineet. Yhteystiedot: Tuotantopäällikkö Hilkka Väänänen, hilkka.väänänen[at]nkl.fi

Sanakarttoja näkövammaisille

Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry ovat laatineet sanakartat kolmesta eri kohteesta Helsingissä. Sanakartta on tarkka selostus tietystä reitistä niin, että näkövammainen pystyy omatoimisesti kulkemaan tietyn reitin kepin tai opaskoiran avulla. Yhteensä sanakarttoja on yhdistyksessä laadittu kahdestatoista kohteesta. Nyt tehdyt uudet kohteet ovat Pengertalon ympäristö Kalliossa, Musiikkitalon aulatilat sekä Villingin saaressa olevan lomakodin alue. Jokaisesta kohteesta on laadittu useampi sanakartta. Sanakartat ovat luettavissa, tulostettavissa ja ladattavissa mp3- sekä rtf -tekstitiedostoina yhdistyksen internetsivuilta osoitteesta http://www.hun.fi/.


Vammaisten perusviestintäpalvelut

Vammaisten henkilöiden erityistarpeet viestintäpalveluiden käyttämisessä halutaan yksilöidä lainsäädännössä. Liikenne- ja viestintäministeriön asetusehdotus on ollut lausuntokierroksella kuulo-, puhe- ja näkövammaisille tarjottavien yleisten puhelinpalveluiden vähimmäisvaatimuksista. Asetusehdotuksessa mm. säädetään tiettyjen palveluiden esteettömyydestä kuten hätäpalveluiden. Lisäksi näkövammaisten tulisi pystyä hallinnoimaan liittymäänsä esteettömästi ja laskuerittelyjen tulisi olla esteettömästi luettavissa. Lisätietoja internetosoitteesta
http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/ajankohtaista/uutisarkisto/vammaisten_perusviestintapalvelut_halutaan_turvata/index.html


Scandic sai palkinnon esteettömyydestä

Scandic -hotelliketju on saanut palkinnon esteettömyyttä lisäävistä innovatiivisista ja käyttäjäystävällisistä ratkaisuista. Palkinnon myönsi Norska Designråd ja se jaettiin Oslossa 17.11.2011. Palkintolautakunnan perusteluissa mainittiin mm. modernin arkkitehtuurin ja esteettömyyden yhdistäminen sekä kaikkien käyttäjäryhmien huomioiminen ja tämän tuoma kilpailuetu. Lisätietoja internetosoitteesta
http://www.scandichotels.fi/settings/Side-foot/About-us-Container-/Lehdisto-ja-media/Lehdistotiedotteet/Scandicille-innovaatiopalkinto-esteettomyydesta/


Matkustaminen lentäen

Liikkumis- ja toimimisesteisten lentomatkustajien ohjeistus on päivitetty Finavian internetsivuostolle osoitteessa http://www.finavia.fi/lentomatkustajille/ohjeetvammaisille. Tarkoituksena on, että liikkuminen terminaaleissa onnistuu mahdollisimman itsenäisesti. Lisäksi terminaalien suunnittelussa on huomioitu esteettömyys.


Lahden Esteetön Koti

Lahdessa toimiva esteettömien kodin tarvikkeiden ja apuvälineiden esittely-, neuvonta-, huolto- ja myyntinäyttely. Lisätietoja internetsivuilta http://www.esteetonkoti.fi/.



TAPAHTUMIA

Asuminen 2049, ARA – päivä Helsingissä 17.1.2012

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen seminaaripäivän aikana käsitellään tulevaisuuden asumista. Ilmoittautuminen viimeistään 2.1.2012, lisätietoja internetosoitteesta www.ara.fi/arapaiva2012.


Esteettinen esteettömyys – designia kaikille? Helsingissä 21.3.2012

Seminaarissa käsitellään toimivan, esteettömän suunnittelun suhdetta esteettisyyteen. Seminaari järjestetään Helsingissä Finlandia – talolla 21.3.2012, lisätietoja ja ohjelma on tulossa myöhemmin esteettömyyssivuille www.esteetön.fi sekä Invalidiliiton ulkoisille sivuille www.invalidiliitto.fi.


Cities for All Helsinki – konferenssi 24.5.2012

Lisätietoja tiedotteen lopussa Hanke-esittelyjä osiossa.


JULKAISUJA

Esteetön yhteiskunta YK:n keinoin – Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista

Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksessa (THL) toimivan lakimies Erkki Kemppaisen raportti tarkastelee yleissopimuksen syntyvaiheita, keskeisiä periaatteita, esteettömyysartiklaa ja esteettömyyden kannalta muita keskeisiä artikloja. Lisäksi julkaisussa esitellään seurantatietoja ja kansainvälisiä vertailuja, jotka kuvaavat sopimuksen toteutumisen tilannetta. Raportti on tulostettavissa internetissä osoitteessa
  http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/e31dbd7f-b5d8-4aea-a330-a9532221c1e6


Riskien hallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuusasiantuntijoille 

Sosiaali- ja terveysministeriön oppaan tarkoituksena on tukea sosiaali- ja terveydenhuollon turvallisuuden suunnittelua ja yhdenmukaistaa riskienhallinnan käytäntöjä. Lisätietoja ministeriön internetsivuilla osoitteessa
http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1571326


Helsinki kaikille – projekti – 10 vuotta esteetöntä kaupunkia

Helsinki kaikille – projektin loppuraportti on katsaus kaupungin esteettömyyteen vuoden 2011 lopussa, miten projektissa edettiin ja mitä tavoitteita saavutettiin sekä mihin vielä pitäisi panostaa. Lisäksi käsitellään Helsingin esteettömyystyön jatkosuunnitelmia vuoden 2011 jälkeen. Lisätietoja raportista projektinjohtaja Pirjo Tujulalta, pirjo.tujula[at]hel.fi.


HANKE-ESITTELY

Esteetön Espoo – hanke

Jaana Länkelin
Esteettömyysasiamies
Espoon kaupunki

Esteettömyystyön käynnisti Espoossa vuonna 2002 tehty valtuustoaloite, jonka mukaan vuoteen 2012 mennessä kaupungin yleisölle avoimet alueet ja rakennukset sekä joukkoliikenne rakennetaan ja korjataan liikkumis- ja toimimisesteettömäksi, turvalliseksi ja terveelliseksi kaikille asukkaille, myös vanhuksille, vammaisille, lapsille ja pienten lasten kanssa liikkuville.

Esteetön Espoo – hankkeella halutaan vauhdittaa esteettömyyden toteutumista Espoossa ja tehdä siitä iloinen ja tavoiteltava asia. Siksi tähän hankkeeseen on liitetty nyt liikkeelle lähtevä vauhdituskampanja, joka sisältää oman tunnuksen, esitteen ja yrityksille jaettavan tarran.

Esteettömyyden edistäminen on kaikkien espoolaisten yhteinen asia. Se halutaan tehdä näkyväksi ja saada kaikki espoolaiset niin asukkaat kuin Espoossa toimivat eri alan yritykset mukaan edistämään esteettömyyttä ja innovatiivisia ratkaisuja.

Konkreettisia toimia Esteetön Espoo hankkeessa
- vuosittain tullaan valitsemaan ja palkitsemaan vuoden esteettömyysteko tai asia, jota voi ehdottaa ja esittää yksityinen henkilö, valitsijaraati koostuu vammaisneuvostosta 
- tullaan myöntämään kunniakirja ja tarra yrityksen oveen sellaiselle yritykselle, jonka palvelut ja toiminnot täyttävät esteettömyyskriteerit.

Esteetön Espoo tunnuksen suunnittelusta järjestettiin tänä vuonna kilpailu, johon saimme useita ehdotuksia, mutta ehdotukset eivät olleet sellaisina käyttöön otettavissa. Valittu e-tunnus on valmistunut virkamiestyönä ja sen on suunnitellut Eila Härmä.


Esteettömyydelle oma merkintä kaavaan

Tuula Petäkoski-Hult
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja
Vammaisneuvoston puheenjohtaja
Lempäälä

Lempäälän kunnassa tehtiin suomalaista kaavoitushistoriaa, kun kunnanvaltuusto hyväksyi kuntakeskuksen uuden osayleiskaavan kokouksessaan 7.9.2011. Historiallisen päätöksestä teki se, että yleiskaavaan hyväksyttiin ensimmäistä kertaa maassamme merkintä est. Lyhenne tulee sanasta esteettömyys. Lempäälän kaavan yhteydessä oleva lyhenne merkitsee esteettömän reitin ja esteettömän yhteyden tarvetta. Tavoitteena on, että kuntakeskus on rakennettu esteettömäksi ja kaikkien liikuttavaksi.

Ennen kuin est -merkintään päädyttiin, niin kaavan laatija oli ehdottanut merkinnäksi dfa ja vaihtoehtoisesti DfA. Keskustan kehittämistä pohtivassa työryhmässä ehdotin, että merkintä tarkistettaisiin ja selvitetään, tulisiko merkinnän tulla kuitenkin suomen-kielisistä sanoista eikä Design for All – käsitteestä. Niinpä projektipäällikkömme Marita Palokoski otti yhteyttä Ympäristöministeriön yliarkkitehti Erja Väyryseen ja saimme kannatuksen lyhenteelle est.

Projektipäällikkö, arkkitehti Kirsti Pesola Vanhustyön keskusliitosta ehdotti keskusteltuani hänen kanssaan, että julistaisimme koko kunnan esteettömäksi kunnaksi. Vielä en tähän uskaltautunut lupautua, koska kunnassamme on lukuisia kohteita, joissa tämä tavoite ei toteudu. Tavoitteena ajatus on kuitenkin mielestäni hyvä. Lempäälän Vammaisneuvosto ottaa myös aktiivisesti kantaa kunnan kaavoitukseen ja rakentamiseen. Sen asiantuntijuutta ovat kaavoittajat ja rakennuttajat oppineet vuosien kuluessa hyödyntämään kaikissa kunnan kaavoitushankkeissa ja julkisessa rakentamisessa jopa niin pitkälle, että K-kaupan uudistaessa rakennustaan edellytettiin suunnitelmista Vammaisneuvoston lausuntoa.


Kaksi hanketta:
Hissi on kiinteistön kehittämistä ja Hissi – Esteetön Suomi 2017

Vesa Ijäs
Kehittämispäällikkö
Lahden tiede ja yrityspuisto Oy

Hissi on kiinteistön kehittämistä – projekti on toiminut Lahdessa vuodesta 2008 alkaen. Projektin tavoitteeksi on asetettu 100 uutta hissiä hissittömiin kerrostaloihin Lahden seudulla 5 vuodessa vuosina 2009 - 2013. Projektin nimellä viitataan siihen, että hissin rakentaminen on osa kiinteistön suunnitelmallista kehittämistä ja että hissin rakentaminen maksaa itsensä myös rahallisesti takaisin nostamalla asuntojen ja koko kiinteistön arvoa. Lahden hissiprojektin käynnistäjinä ovat toimineet Lahden kaupungin asuntotoimi ja Kiinteistöliitto Päijät-Häme. Aktiivisia yhteistyökumppaneita ovat mm. KONE Hissit Oy, YIT-Rakennus Oy, REIM-Lahti Oy ja Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy/ Lahden seudun asumisen osaamiskeskus. Hissiprojektista löytää lisätietoja internetsivuilta www.hissiin.fi.

Lahden hissiprojektissa luotua toimintamallia halutaan siirtää myös muiden kuntien ja kaupunkien käyttöön. Tarkoituksena on käynnistää kevään 2012 aikana yhteistyössä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n kanssa valtakunnallinen hissiprojekti.  Hissi – Esteetön Suomi 2017 – hankkeen tavoitteena on kaksinkertaistaa vanhoissa hissittömissä kerrostaloissa jälkiasennushissien rakentamisen määrä vuoteen 2017 mennessä. Hankkeeseen valitaan ja verkotetaan mukaan kymmenen kaupunkia.

HONKA – hanke, Esteetön asumis- ja toimintaympäristö Kokkolaan

Hannele Koski
Projektipäällikkö
CENTRIA Tutkimus ja Kehitys
Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulu

HONKA -hanke toteutetaan ajalla 1.3.2011 – 28.2.2013. Sen rahoittajana on Keski-Pohjanmaan Liitto EAKR – rahoituksella sekä Kokkolan kaupunki, hallinnoijana toimii Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulu CENTRIA tutkimus ja kehitys. Projektin avulla tuotetaan Living Lab tyyppinen esteetön toimintaympäristö Honkaharjun palvelukeskuksen yhteyteen, joka on rakenteilla oleva saneerauskohde Kokkolassa.

Projektin tiloihin kuuluvat keittiötila, oleskelutila, inva-wc, kuntosali ja aula/hallitila sekä yksi kabinetti. Aulaan on tulossa pienapuvälineille valvottu näyttely /kokeilutila, jossa voi käydä tutustumassa erilaisiin apuvälineisiin ja samalla kokeilla niiden sopivuutta itselleen. Mukana on myös ikäihmisille kehitelty uusin tietotekniikka.

HONKA – hankkeen tavoitteena on tuottaa yhteistyössä Kokkolan kaupungin ja alan yritysten kanssa KOKO – verkostoa hyödyntäen esteetön toimintaympäristö, jossa on huomioitu esteetön asuminen sekä asumiseen ja liikkumiseen liittyvä apuvälineistö ja uusin teknologia.

Tila valmistuttuaan toimii kokeilu-, sovitus-, koulutus- ja näyttelypaikkana, jossa mm. ikääntyvät ja liikkumisesteiset henkilöt voivat tutustua ohjatusti välineratkaisuihin ja muutostöihin, jotka helpottavat kotona selviytymistä ja itsenäistä asumista mahdollisimman pitkään. Osittain tila toimii myös palvelukeskuksen asukkaiden käytössä.

Esteettömyyteen liitetään elinkeinoelämän edellyttämä näkökulma sekä konkreettiset yritysten tuottamat ratkaisut esteettömän toimintaympäristön toteutukseen. Tila toimii Living Lab -ympäristönä alan yrityksille ja oppimisympäristönä rakentajille, oppilaitoksille ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille sekä alan opiskelijoille. Toimintaympäristö suunnitellaan siten, että toiminta jatkuu ja kehittyy projektin päättymisen jälkeen.

Pääkohderyhmänä ovat Keski-Pohjanmaan alueen ihmiset, jotka tarvitsevat apuvälinepalveluita ja esteettömiä ratkaisuja itsenäisen selviytymisen tueksi. Hyödynsaajina ovat apuvälineistä ja esteettömistä ratkaisuista tietoa tarvitsevat, esimerkiksi kunnat ja hyvinvointialan julkiset että yksityiset palveluntuottajat sekä sosiaali-, terveys-, liikunta- ja tekniikanalojen opiskelijat, mukana olevien yritysten lisäksi.

Tila on esteetön Living Lab tila, edelläkävijä suomessa, joka ei toimi vain näyttelytilana vaan elää arjessa mukana päivittäisessä käytössä. Mukana oleville yrityksille ja heidän tuotteilleen tila toimii mainos- ja markkinointitilana sekä on apuna tuotekehittelyssä.  Kalusteista ja apuvälineistä sekä tilan toiminnasta saatavaa palautetta/ kokemusta kerätään kirjallisesti. Käyttäjiltä saadaan jatkuvaa palautetta ja opiskelijoiden avulla palaute saadaan opinnäytetöinä, mitä voivat hyödyntää yritykset tuotekehittelyssään sekä henkilökunta toiminnan kehittämisessä.

Hanke käynnistyi toukokuussa 2011 ja verkostoituminen aloitettiin tutustumalla muihin vastaaviin toiminta- ja malliympäristöihin Etelä-Suomessa. Lyhyellä aikataululla rakenteilla oleviin tiloihin on saatu mukaan kesän ja syksyn aikana yli 30 yritystä, jotka tuovat tuotteitaan esille tiloihin. Tilat valmistuvat vuoden 2011 lopussa ja toimintamallin suunnitteleminen ensi vuodelle on jo aloitettu. Tilan avajaisia vietetään alkuvuodesta 2012. Tilan toiminnansuunnittelun lähtökohtana on huomioitu turvallisen asumisympäristön, liikunnan ja sosiaalisen yhdessäolon sekä kulttuurin merkitys ihmisen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Living Lab -toimintamallin avulla tilasta pyritään saamaan turvallinen asumisen ja hyvänolon ympäristö.


Esteettömyys liikunta- ja luontomatkailussa

Mikko Pehkonen
Projektipäällikkö, erikoistutkija
Lapin yliopisto

Lapin yliopisto ja Rovaniemen ammattikorkeakoulu toteuttavat yhteistyössä ESR-rahoitettua esiselvityshanketta ”Esteettömyys liikunta- ja luontomatkailussa”. Hankkeeseen liittyvä kyselytutkimus toteutettiin kevään 2011 aikana. Se kohdistettiin Lapin matkailuyrityksiin. Yritysten yhteystiedot saatiin erilaisista rekistereistä ja matkailuyritysten Internet-sivuilta. Tutkimuksen esittely lähetettiin 414 yrityksen sähköpostiosoitteisiin. Vastaaminen tapahtui Internetissä Webropol – työkalun avulla. Kysely avattiin noin 190 kertaa ja siihen vastasi 86 yritystä.

Kyselyyn vastanneet yritykset edustivat seuraavia toimialoja: majoitus-, ohjelma-, ravitsemis- ja kuljetuspalvelut sekä muut toimialat, joihin kuului mm. hiihtokeskuksia ja Metsähallituksen toimipisteitä. Noin 80 %:lla yrityksistä oli ollut asiakkaita, joilla on toimintakyvyn rajoituksia vammasta tai sairaudesta johtuen.

Tärkeimmät yritysten käyttämät markkinointikanavat olivat Internet ja suusta suuhun tiedonkulku. Vaikka suurin osa yrityksistä tarjosi matkailupalveluita erityisryhmille, niitä ei erikseen markkinoitu. Muun muassa nettisivuilta sai vain harvoin tietoa liikuntarajoitteisille suunnatuista palveluista.

Majoituspalveluista parhaiten erityisryhmien saavutettavissa olivat loma- ja mökkikylät sekä hotellit. Yli puolella yrityksistä oli tarjolla liikuntarajoitteisille matkailijoille tarkoitettuja huoneita. Ravitsemispalveluja tarjoavista yrityksistä parhaiten olivat saavutettavissa kahvilat ja ruokaravintolat.

Ohjelmapalveluita tarjoavista yrityksistä yli 60 %:ssa tapauksista esteettömyyttä pidettiin tärkeänä. Erityisryhmien saavutettavissa olivat etenkin tulilla oleskelu, poroajelu, luonnon tarkkailu ja retkeily. Suurin osa vastaajista oli samaa tai täysin samaa mieltä siinä, että erityisryhmiin kuuluvat ovat kiitollista asiakaskuntaa, koska pienilläkin jutuilla voi saada aikaan suuria elämyksiä. Yli puolet vastaajista oli samaa tai täysin samaa mieltä myös siinä, että ikääntyvien ja erityisryhmiin kuuluvien asiakkaiden määrän kasvu tarjoaa lisämahdollisuuksia.

Taloudelliset seikat eivät näyttäisi muodostuvan rajoitteeksi esteettömien palveluiden tarjoamisessa. Pääasiassa yritykset näyttävät rakentavan toimintakokonaisuuksia niin, että palvelut ovat kaikkien käytettävissä eikä esimerkiksi pyörätuolia käyttäviä asiakkaita pyritä eristämään muista. Muiden asiakkaiden toiminta ja viihtyvyys eivät vastaajien mielestä myöskään kärsi siitä, että samoihin toimintoihin osallistuu myös erityisryhmiin kuuluvia asiakkaita. Turvallisuudesta kuitenkin huolehditaan niin, että kaikkia toimintoja ei ole mahdollista soveltaa erityisryhmiin kuuluville asiakkaille.

Yritykset olivat omasta mielestään onnistuneet parhaiten sellaisissa erityisryhmien matkailun palvelutuotantoon liittyvissä asioissa, jotka kohdistuvat asiakaspalveluun, fyysiseen ympäristöön ja ohjelmapalveluihin. Asiakaspalveluun liittyvät onnistumiset pohjautuivat joustavuuteen, vieraanvaraisuuteen, yksilöllisyyteen, tasa-arvoisuuteen ja ystävällisyyteen. Fyysiseen ympäristöön liittyviä onnistumisia oli koettu muun muassa esteettömien hotellitilojen suunnittelussa, esteettömässä liikkumisessa kiinteistössä, reiteillä ja majoituksessa. Lisäksi onnistumisia oli koettu ohjelmapalveluissa esimerkiksi näkövammaisten hiihtäjien, kehitysvammaisten laskettelijoiden sekä sokeiden ja kuurojen ravintolapalveluiden myötä. Onnistumiset liittyivät etenkin isoille ryhmille suunnattuihin palvelukokonaisuuksiin.

Yrityksillä oli oman arvion mukaan parannettavaa fyysisessä ympäristössä, markkinoinnissa ja opastuksissa, tuotteistamisessa ja erityistarpeiden huomioimisessa matkailutuotteissa sekä omassa tietämyksessä erityisryhmien tarpeiden tunnistamisen suhteen.

Kyselytutkimuksen perusteella voidaankin esittää muutamia jatkotoimenpiteitä. Lapin matkailuyrittäjille tulisi järjestää henkilöstökoulutusta yritysten toiveiden mukaisesti. Toiseksi Lapin matkailuyrityksille olisi syytä suunnitella ja tehdä tietopankki markkinoinnista esteettömyyden näkökulmasta, sillä matkailuyrityksillä esiintyy siinä huomattavia puutteita. Kolmanneksi tietopankin rakentamiseen tulisi ottaa mukaan koko Lapin matkailuyritykset, jotta esteettömyys vahvistuisi koko Lapin alueella. Tämä edellyttää yrityshaastatteluiden ja -arviointien laajentamista koko Lappia koskeviksi.

Tutkimuksen jakaumatulokset ja yhteenveto ovat luettavissa Esteettömyys-hankkeen nettisivuilta osoitteesta: www.ramk.fi/esteettomyys.


AXTOOL – RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYDEN KARTOITUS- JA RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ

Janne Teppo
Yhteyspäällikkö
ET Elämisen Tuki Oy

Jari Heinonen
Toimitusjohtaja
Eventizer Oy

Eventizer Oy, ET Elämisen Tuki Oy ja Invalidiliitto ovat yhteistyössä toteuttaneet ESKEH -kartoitus¬¬¬menetelmää tukevan taulutietokoneessa toimivan työkalun, jolla voidaan nopeuttaa ja yhtenäistää rakennetun ympäristön esteet¬tö¬myys¬kartoituksen suunnittelua, toteutusta ja raportointia. Rakennetun ympäristön esteettömyys liittyy kansalaisten yhdenvertaisiin ¬oikeuksiin henkilön toimintakykyyn, ikään tai terveydentilaan katsomatta. Esteetöntä rakennettua ympäristöä edellyttävät useat eri lait, asetukset, määräykset, suunnitteluohjeet sekä standardit.

Invalidiliiton ESKEH -kartoittamismenetelmä koostuu kartoitus¬kriteereistä, kartoitus-lomakkeista ja ohjekirjasta (Rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitus - Opas kartoituksen tilaajalle ja toteuttajalle, Invalidiliitto). Uuden taulutietokoneavusteisen toimintamallin tavoitteena on:
• Helpottaa, nopeuttaa ja yhtenäistää esteettömyyskartoitusten toteutusta ja raportointia,
• parantaa esteettömyyskartoitusten laatua ja
• tuottaa vertailukelpoista esteettömyysinformaatiota.

Kartoitusjärjestelmän tulevia hyödyntäjiä ovat mm. tutkimus- ja oppi¬laitokset, valtion-hallinnon yksiköt, kaupungit, kunnat, kiinteistöyhtiöt sekä esteettömyysasiantuntija-palveluja em. tahoille tarjoavat yritykset ja yhteisöt. Järjestelmän keskeinen osa on esteettömyys¬kartoittajan työ¬välineenä käytettävä kosketusnäytöllinen taulu¬¬tietokone (engl. tablet PC), joka helpottaa kenttä¬tutkimuksen aikana tehtävää tiedon¬keruu¬työtä. Järjestelmän tarkoituksena on helpottaa esteet¬tömyys¬raportin kirjoittamista, sillä kaikki kenttä¬tutkimuksen aikana tehdyt poikkeamahavainnot, muistiin¬panot sekä kohteista otetut valokuvat siirtyvät automaattisesti raporttipohjalle.

Järjestelmä tukee myös THL:n Sosiaali- ja terveysalan palveluyksiköiden esteet¬tö-myysluokitus- ja kartoitusmenetelmää.

Eventizer Oy on vuonna 1999 perustettu ohjelmistoyritys, joka on erikoistunut tehokkaiden tiedon¬keruujärjestelmien rakentamiseen. ET Elämisen Tuki Oy on vuonna 2006 perustettu esteettömyyden asiantuntijapalveluja tarjoava yritys, jonka palveluksessa on useita ESKEH -ammattilaista. Esteettömyyskartoituksia yhtiö on toteuttanut mm. Senaatti-kiinteistöille sekä Jyväskylän ja Tampereen yliopistoille.

Lisätietoja: Jari Heinonen, puh. +358 40 7376 900 ja Janne Teppo, puh. +358 40 1341 888.


Cities for All Helsinki
Kansainvälinen Design for All -konferenssi ja näyttely

Terhi Tamminen
Avaava
Karanttia Oy Perusturva

Toukokuussa 2012 Helsingin Musiikkitalossa järjestetään kansainvälinen Cities for All Helsinki -konferenssi ja esimerkillisten Design for All -ratkaisujen näyttely. Tapahtuma on korkeatasoinen asiantuntijoiden kohtauspaikka, joka on suunnattu tuote- ja ympäristösuunnittelun, rakentamisen ja yhteiskunnallisen päätöksenteon ammattilaisille.

Cities for All Helsinki -konferenssi kokoaa yhteen monimuotoisesti sen, miten muotoilun avulla vastataan erilaisten käyttäjien tarpeisiin ja tehdään yhdessä kaikille parempi kaupunki. Tapahtuma tarjoaa kokonaisvaltaisen Design for All -kokemuksen: ennennäkemätöntä inspiraatiota ja innostusta esteettömyyden, syrjimättömyyden, saavutettavuuden ja ymmärrettävyyden alueelle. Konferenssi järjestetään saavutettavuusperiaatteita noudattaen, esimerkkinä kaikille käyttäjille toteutetusta tilaisuudesta.
 
Cities for All Helsinki -konferenssi hyväksyttiin osaksi World Design Capital Helsinki 2012 -ohjelmaa. Perustelut ohjelmajohtaja Kaarina Gouldin mukaan ovat seuraavat:
“Designpääkaupunkivuoden keskeinen tavoite on tehdä näkyväksi sitä mihin kaikkeen design liittyy ja millä tavoin designin avulla pystytään rakentamaan parempaa elinympäristöä. Näemme designin ennenkaikkea työkaluna ongelmanratkaisuun. Cities for All -konferenssin teemat ja asiantuntijapuheenvuorot tuovat tärkeitä näkökulmia kaupunkiympäristön esteettömyyteen ja eri käyttäjäryhmien huomioimiseen suunnittelussa. Vastaan designpääkaupunkivuoden ohjelman koostamisesta siitä, että ohjelma toteuttaa hankkeen strategiaa, tuottaa pitkäaikaisia vaikutuksia, tarjoaa elämyksiä, toimintamahdollisuuksia ja keskustelunaiheita niin kaupunkilaisille, matkailijoille kuin ammattilaisillekin. Cities for All Helsinki tapahtumana vastaa juuri näihin tavoitteisiin.”

Yksipäiväinen konferenssi tarjoaa designpääkaupunkivuoden ja EU: n aktiivisen ikääntymisen teemavuoden kannalta ainutlaatuisen kohtauspaikan, jossa eri alojen asiantuntijat, niin Suomesta kuin ulkomailtakin pohtivat, kuinka ratkoa yhteiskunnallisia ongelmia muotoilun keinoin.

“Yksi iso ulottuvuus ensi vuoden ohjelmassa on se, että monet kansainväliset muotoilun ammattilais- ja vaikuttajaorganisaatiot kokoontuvat Helsingissä. Helsinki tulee siis olemaan todellinen muotoiluyhteisön kohtauspaikka. Toivon että näistä kohtaamisista käynnistyy paljon uusia keskusteluja ja kumppanuuksia myös tässä Musiikkitalon konferenssissa” jatkaa Gould.

Konferenssi tarjoaa ajankohtaisen näkemyksen ja käytännön esimerkkejä siitä, miten kaikkia käyttäjiä huomioivalla muotoilulla parannetaan yhteistä hyvinvointia ja luodaan todellista lisäarvoa yritysten liiketoiminnalle. Konferenssi koostuu näyttelystä ja asiantuntijaseminaarista. Avainasemassa esiteltävissä ratkaisuissa on monialaisen asiantuntijatiedon, käyttäjä- ja ammattilaiskokemuksen sekä ratkaisujen jakaminen ja näkeminen uudella tavalla.

Näyttelyyn etsitään edelleen lisää suomalaisia ja ulkomaalaisia Design for All -esimerkkejä rakennetun ympäristön sekä tuote- ja palvelumuotoilun alueilta. Ehdotukset tulee jättää viimeistään 31.1.2012.

Cities for All Helsinki pidetään torstaina 24.5.2012 Helsingin Musiikkitalon Sonore-salissa. Kommunikointikieli on englanti. Konferenssimaksu on 80 €. Opiskelijat ja eläkeläiset, sekä EIDD:n ja TKO:n jäsenet 60€. Ilmoittautuminen konferenssiin alkaa 1.3.2012, jolloin myös ohjeet ilmoittautumisesta sekä tilaisuuden saavutettavuutta tukevat palvelut lisätään konferenssin verkkosivulle www.ornamo.fi/citiesforallhelsinki.

Tapahtuman tuottajina ovat EIDD – Design for All Europe, Avaava / Karanttia Oy Perusturva, Hahmo Design Oy, Kuuloliitto ry sekä Teolliset muotoilijat TKO ry. Yhteistyökumppaneina ovat KONE Oy ja Projektiuutiset

Lisätietoja konferenssin verkkosivuilta www.ornamo.fi/citiesforallhelsinki.


TOIMIJAVERKOSTO

Invalidiliitto koordinoi kaikille avointa ja maksutonta toimija¬verkostoa, jonka tavoitteena on tarjota alusta tiedonvaihdolle, vertaistuelle ja kokemustenvaihdolle. Verkoston jäseneksi voi liittyä kuka tahansa rakennetun ympäristön esteettömyydestä kiinnostunut henkilö.

Verkoston jäsenet:
• saavat esteettömyystiedotteen säännöllisesti sähköpostiinsa
• saavat ensimmäisinä tiedon koulutus- ja verkostoitumispäivistä sekä pääsevät vaikuttamaan niiden sisältöön
• voivat esitellä omia esteettömyyshankkeitaan verkostotiedotteessa sekä projektin ylläpitämillä verkkosivuilla.

Mikäli haluat saada ajankohtaista tietoa rakennetun ympäristön esteettömyydestä, tapahtumista, eri toimijoiden hankkeista, uusista julkaisuista tai haluat jakaa omaa tietämystäsi muille, liity toimijaverkostoon ilmoittautumalla sähköpostiosoitteeseen esteeton@invalidiliitto.fi

Verkoston kokoaminen aloitettiin helmikuussa 2006 ensimmäisessä verkosto-seminaarissa, listalla on nyt yli 500 jäsentä.


ONKO SINULLA TIEDOTETTAVAA?

Mikäli omalla organisaatiollasi on esteettömyyteen liittyvää tiedotettavaa, lähetä materiaalia osoitteeseen esteeton@invalidiliitto.fi. Seuraava esteettömyys¬tiedote julkaistaan maaliskuussa 2012.

Kehitämme verkostotiedotetta vastaamaan lukijoidensa tarpeita. Kehitysehdotuksia ja ideoita voi lähettää yllä olevaan sähköpostiosoitteeseen.

Sivun alkuun