Jalankulku

"Jalankulkuympäristön kehittäminen esteettömämmäksi on perusedellytys kaikille väestöryhmille toimivan ja esteettömän yhdyskunnan rakentamisessa. Jalan liikkuville esteetön ympäristö tarkoittaa katkeamattomia kulkureittejä, helppokulkuisia ja hyvin hahmottuvia kulkuväyliä, turvallisempia kadun ylityspaikkoja sekä rakennusten, pysäkkien ja julkisten alueiden parempaa saavutettavuutta.


Jalankulkijoille suunnatun informaation tulee palvella mahdollisimman hyvin kaikkia, havainto- ja ymmärtämiskyvyltään erilaisia kulkijoita. Tämä koskee liikennevalojen ja viitoituksen lisäksi myös lisääntyvää sähköistä informaatiota."


Lähde: Kohti esteetöntä liikkumista, Liikenne- ja viestintäministeriön esteettömyysstrategia 2003.


Jalankulkuympäristön ohjeita annetaan tämän verkkosivuston Rakennettu ympäristö -osiossa erityisesti kohdissa:


Helsingin rakennusviraston ulkoalueiden ohjekortit löytyvät Helsinki kaikille -projektin verkkosivulta. Sivuilla on yleisohjeet esteettömien julkisten ulkoalueiden suunnitteluun, rakentamiseen ja kunnossapitoon seuraavien tilojen osalta:

1. suojatiet ja jalkakäytävät
2. kävelykadut ja aukiot
3. tasoerot
4. julkiset piha-alueet
5. puistokäytävät ja levähdyspaikat
6. leikkipaikat
7. pysäkkialueet
8. tilapäiset liikennejärjestelyt


Maankäyttö - ja rakennuslaki 167 § 2 mom

"Kunnan määräämä viranomainen osaltaan valvoo, että liikenneväylät, kadut, torit ja katuaukiot sekä puistot ja oleskeluun tarkoitetut ulkotilat täyttävät hyvän kaupunkikuvan ja viihtyisyyden vaatimukset. Kevyen liikenteen väylät tulee säilyttää liikkumiselle esteettöminä ja turvallisina."


Talvikunnossapito

Talvikunnossapidolla on suuri merkitys liikkumisesteisten ihmisten ja vanhusten liikkumisedellytysten turvaamisessa sekä liukastumistapaturmien ehkäisyssä.


Jalkakäytävien ja piha-alueiden kunnossapidosta vastaa kiinteistön omistaja. Yleensä kiinteistöt itse vastaavat jalkakäytävien talvikunnossapidosta ja kunta hoitaa yhdistettyjen jalankulku- ja pyöräteiden talvikunnossapidon. Kunta voi ottaa hoitaakseen nykyisen kunnossa- ja puhtaanapitolain puitteissa tontin omistajalle kuuluvat tehtävät kaikilla asemakaava-alueilla tai määrätyllä osalla. Tällöin myös vastuu siirtyy kunnalle.


Jalankulkuväylien valvonta kuuluu kunnan rakennusvalvontavirastolle sekä poliisille.


Valokuva A_mainoksen sijoittamisesta kaupan seinän viereen
Kadulle pystytettävät ns. A-mainoskyltit eivät saa estää vapaata kulkua jalkakäytävällä. Kuvassa Tampereen Hervannassa kyltit on oikein sijoitettu samaan linjaan auki olevien ovien kanssa lähelle seinää. Sisäänkäynti ei ole esteetön portaan takia.


Valokuvassa pyörätuoli ylittää vesikourua, joka on mallikelpoisesti peitetty metalliritilällä.

Kuvassa kulkureitillä oleva vesikouru on peitetty metallisella ritilällä. Tällöin sen yli pääsee kulkemaan helposti kaikilla pyörällisillä kulkuvälineillä.


Valokuvassa ulkoilupolun hyvin toteutettu levähdyspaikka
Kuva Maunulan vanhustenpolulta Helsingistä. Levähdyspaikalla olisi hyvä olla eri korkeudella olevia penkkejä, jotka erottuvat selkeästi väritykseltään taustasta. Penkkien viereen olisi hyvä päästä myös pyörätuolilla tai rollaattorilla. Levähdyspaikka on kulkureitin sivussa, jolloin se ei kavenna kulkureittiä.


Valokuvassa kaksi henkilöä kävelee esteettömästi toteutetulla ulkoilureitillä
Kulkureitti on tarpeeksi leveä ja se erottuu selkeästi ympäristöstä. Reitin selkeätä reunaa myöten myös näkövammaisten on helppoa kulkea kuljettamalla siinä keppiä. Reitin toista reunaa kiertää käsijohde, josta voi tarvittaessa ottaa tukea tai sen opastamana voi kulkea. Pintamateriaali on luistamatonta ja helppokulkuista myös rollaattorille tai pyörätuolille.


Kuka saa käyttää jalankulkuväylää?

Uudenlaiset sähköiset liikkumisvälineet tulivat lailliseksi tieliikenteessä vuoden 2016 alussa. Osalla välineistä liikutaan jalkakäytävällä ja osalla pyöräteillä.


Jalankulkua avustavat tai korvaavat sähköiset liikkumisvälineet rinnastetaan liikenteessä jalankulkijoihin, mutta nopeus on sovitettava tilanteen mukaan. Laitteissa tehoa saa olla maksimissaan 1 kW ja maksiminopeus saa olla enintään 15 km/h. Tällaisilla llaitteilla saa liikkua jalkakäytävällä kävelynopeutta. Niille ei ole annettu tarkempia teknisiä vaatimuksia esimerkiksi valojen tai heijastimien suhteen. Laitteiden rakennetta ei myöskään ole erikseen määritelty. 

(Lähde: Trafin tiedote 30.12.2015)


Sivun alkuun