Asunnon muutostyöt

Vammaispalvelulain perusteella tehtävät asunnon muutostyöt

Vuonna 1987 voimaan tullut vammaiselle eräitä subjektiivisia oikeuksia takaava vammaispalvelulaki samoin kuin sitä edeltänyt invalidihuoltolaki mahdollistavat vammaisuuden perusteella tarvittavat välttämättömät asunnon muutostyöt sekä esteiden poistamisen asunnon välittömästä läheisyydestä.


Kunnalla on mm. asunnon muutostöihin erityinen järjestämisvelvollisuus. Käytännössä kuitenkin on vammaisen henkilön itsensä tarmokkuudesta ja taitavuudesta kiinni kuinka toimivan ja esteettisen asunnon hän muutostöiden avulla itselleen saa. Asunnon muutoksia koskevasta kunnan päätöksestä voi hakija valittaa hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen.


Asunnon muutostöinä korvataan itse muutostöiden lisäksi niiden suunnittelu. Kannattaa aina käyttää suunnittelun ammattilaista kuten arkkitehtia, sisustusarkkitehtia, rakennusinsinööriä tai rakennusmestaria. On toivottavaa, että asianomainen on perehtynyt esteettömyysvaatimuksiin suunnittelussa, mutta koska asunto on aina yksilöllinen, tärkeintä on tulevan asukkaan ja suunnittelijan tiivis yhteydenpito ja ajatustenvaihto.


Kun asunnon muutostöitä ryhdytään suunnittelemaan, on tilanne erilainen mikäli asunnossa jo asutaan kuin jos se on rakenteilla tai asukkaalle uusi. Hyvin suunnitellut muutostyöt, jotka saattavat tuntua kertakustannuksena suurelta, kannattaa yleensä, mikäli vain mahdollista, toteuttaa kaikki samalla kertaa. Lisäksi myöhemmin saattaa tulla vielä uusia muutostarpeita, joihin on syytä varautua ennalta.


Omistusasuntoon on mahdollista tehdä ne muutostyöt, jotka asukas harkitsee tarpeellisiksi sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollisiksi. Vuokra-asunnossa sen omistaja määrää muutostöiden laajuuden, mikä saattaa rajoittaa tarkoituksenmukaisen lopputuloksen aikaansaamista.


Tavallisimpia muutostöiden kohteita asunnossa ovat sisäänkäynti, siinä mahdollisesti luiska ja automaattinen oven avausjärjestelmä sekä sähkölukko ja ovipuhelin. Asunnon sisällä tavallisimpia muutostöitä ovat kynnysten poistaminen, ovien leventäminen ja asukkaan kannalta oikein sijoitetut katkaisijat ja pistorasiat. Samoin hygieniatilat ja mahdollisesti keittiöjärjestelyt edellyttävät muutostöitä ja erikoiskalusteita.


Jotta vaikeavammainen henkilö saisi vammaispalvelulain perusteella tukea asunnonmuutostöihin vaihdettaessa asuntoa, muuton syy tulee perustella tarkasti. Hakemuksessa tulee mainita vammasta aiheutuva tarve muutostöihin sekä se, miksi asunnon vaihtaminen on välttämätöntä. Tällaisia syitä voivat olla perhetilanteen muutos, lapsen syntymä, lisääntynyt apuvälineiden tarve tai tarve vaihtaa paikkakuntaa työn takia.


Vammaiset henkilöt voivat myös itse osallistua kustannuksiin laatutason parantamiseksi. Onkin toivottavaa, että päästään järkevään kompromissiin kustannusten jakamisesta vammaisen henkilön ja kunnan välillä silloin, kun vammainen haluaa itseään miellyttävän ja minimitasoa korkealaatuisemman lopputuloksen.


Seuraavassa on kaksi otetta Tapio Rädyn vammaispalvelulakia käsittelevästä kirjasta (Räty, Tapio. 2010. Vammaispalvelut. Vammaispalvelujen soveltamiskäytäntö. Kynnys ry.):


Hissi ja muut nostolaitteet

Oikeuskäytännössä on kunnat velvoitettu korvaamaan hissistä tai muusta nostolaitteesta vammaiselle henkilölle aiheutuneet kustannukset silloin, kun vammainen henkilö tarvitsee niitä välttämättä selviytyäkseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Merkitystä ei ole sillä, minkälaisessa asunnossa tai asumismuodossa vammainen henkilö asuu.


Mikäli hissi asennetaan asuntoon sisälle, on kunnan korvattava edellytysten täyttyessä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Kustannusten suuruudella kunta ei voi perustella hylkäävää päätöstään. Kunnalla ei ole myöskään minkäänlaista oikeutta asettaa markkamääräistä rajaa korvattaville kustannuksille eikä oikeutta vaikeavammaista henkilöä sitovalla tavalla asuntoon kuuluvan välineen tai laitteen vaihtoehtona tarjota omasta asuntokannastaan vaikeavammaiselle muuta asuntoa. Vaikeavammaisella henkilöllä on perustuslain säännöksetkin huomioonottaen oikeus itse päättää asuinpaikastaan ja asumismuodostaan.


Vammaispalvelulain 9 §:n tarkoittama asuntoon kuuluva väline ja laite korvataan vammaisen henkilön omaan kotiin. Vammaispalvelulain tarkoittamina asunnon muutostöinä korvataan, paitsi asunnon muutostyöt vaikeavammaisen henkilön omaan asuntoon, myös kustannukset esteiden poistamisesta asunnon välittömästä lähiympäristöstä. Vammaispalveluasetuksen 12 § 3 momentin mukaan korvattava asuntoon kuuluva laite on mm. nostolaite tai muu asuntoon kiinteästi kuuluva laite. Mikäli vaikeavammainen henkilö asuu kerrostalossa, ei hissiä voida korvata asuntoon kuuluvana välineenä ja laitteena. Sen sijaan hissi voi tulla korvattavaksi asunnon muutostyönä; esteiden poistamisena asunnon välittömästä lähiympäristöstä. Edellytyksenä tällöin on, että hissin rakentamisella (kustannusten korvaamisella) mahdollistetaan vammaisen henkilön vammaispalvelulain 9 §:n 2 momentin tarkoittama jokapäiväiseen elämään kuuluva kulku asuntoon ja asunnosta ulos.


Pyörätuolihissit

Pyörätuolihissi voidaan korvata asunnon muutostyönä vammaispalvelulain perusteella mikäli jo asutaan esimerkiksi kaksikerroksisessa pientalossa vammautumisen sattuessa tai vammaisen lapsen syntyessä. Mikäli ollaan muuttamassa uuteen pyörätuolihissiä edellyttävään taloon, hissiä ei kerroksesta toiseen korvata ilman perusteltua syytä vaan sen joutuu yleensä kustantamaan itse.


Hissiavustukset

Valtion ja kuntien hissiavustuksilla on pyritty edistämään hissien rakentamista vanhoihin asuinkerrostaloihin. Tällä hetkellä ARA:n myöntämä hissiavustus on asunto-osakeyhtiöille ja vapaarahoitteisille vuokrataloille 50 prosenttia ja aravalainoitetuille vuokrataloille enintään 50 prosenttia hissin hyväksytyistä korjauskustannuksista. Lisäksi jotkut kunnat myöntävät erisuuruisia hissiavustuksia.


Sauna

Saunan korjaamiseen esteettömäksi ei yleensä myönnetä asunnon muutostöihin tarkoitettuja varoja vaan ne on asukkaan maksettava itse.


Asunnon muutostöihin saatava muu tuki

Asunnon muutostöitä voivat maksaa eräissä tapauksissa myös vakuutusyhtiöt mikäli vammautuminen johtuu liikenneonnettomuudesta tai tapaturmasta. Asunnon muutostöiden korvausperiaatteet ovat tällöin vastaavat kuin vammaispalvelulain perusteella. Korjausavustuksia myönnetään mm. vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamiseen, hissien rakentamiseen, terveyshaittojen poistamiseen sekä kuntoarvion ja kuntotutkimuksen tekemiseen.


Asumiseen ja asuntoon liittyviä apuvälineitä kuten wc-istuimen käsitukia tai nostolaitteita voivat myöntää kunnan terveysviranomaiset.

Sivun alkuun