Lainsäädäntö

Esteettömyyteen liittyvää lainsäädäntöä

1. Suomen perustuslaki II luku Perusoikeudet, 6 § Yhdenvertaisuus
2. Maankäyttö- ja rakennusasetus, 53 § Liikkumisesteetön rakentaminen
3. Maankäyttö- ja rakennuslaki, 5 § Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet
4. Maankäyttö- ja rakennuslaki, 12 § Rakentamisen ohjauksen tavoitteet
5. Maankäyttö- ja rakennuslaki, 117 § 3 mom. Rakentamiselle asetettavat vaatimukset
6. Maankäyttö- ja rakennuslaki, 167 § 2 mom. Ympäristönhoito
7. Suomen Rakentamismääräyskokoelma (RakMk), osa F1, Esteetön rakennus, määräykset ja ohjeet 2005
8. Suomen Rakentamismääräyskokoelma, osa F2, Rakennuksen käyttöturvallisuus, määräykset ja ohjeet 2001
9. Suomen Rakentamismääräyskokoelma, osa G1, Asuntosuunnittelu, määräykset ja ohjeet 2005
10. Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, 12 § Asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet

1. Suomen perustuslaki II luku Perusoikeudet, 6 § Yhdenvertaisuus

"Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella."
Suomen perustuslaki

2. Maankäyttö- ja rakennusasetus, 53 § Liikkumisesteetön rakentaminen

"Hallinto- ja palvelurakennuksen sekä muussa rakennuksessa olevan sellaisen liike- ja palvelutilan, johon tasa-arvon näkökulmasta kaikilla on oltava mahdollisuus päästä, sekä näiden rakennuspaikan tulee soveltua myös niiden henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai muutoin toimia on rajoittunut."

"Asuinrakennuksen ja asumiseen liittyvien tilojen tulee rakennuksen suunniteltu käyttäjämäärä ja kerrosluku sekä muut olosuhteet huomioon ottaen täyttää liikkumisesteettömälle rakentamiselle asetetut vaatimukset."

"Työtiloja sisältävän rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee työn luonne huomioon ottaen huolehtia siitä, että myös 1 momentissa tarkoitetuilla henkilöillä on tasa-arvon näkökulmasta riittävät mahdollisuudet työntekoon."

Liikkumisesteettömästä rakentamisesta annetaan tarkempia säännöksiä Suomen rakentamismääräyskokoelmassa.

Suomen Rakentamismääräyskokoelman RakMk:n etusivu

Maankäyttö- ja rakennuslain sekä –asetuksen etusivu

Ympäristöhallinnon kotisivut

3. Maankäyttö- ja rakennuslaki, 5 § Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet

"Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista"
Maankäyttö- ja rakennuslain sekä –asetuksen etusivu

4. Maankäyttö- ja rakennuslaki, 12 § Rakentamisen ohjauksen tavoitteet

"Rakentamisen ohjauksen tavoitteena on edistää: 1) hyvän ja käyttäjien tarpeita palvelevan, terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sekä sosiaalisesti toimivan ja esteettisesti tasa-painoisen elinympäristön aikaansaamista"
Maankäyttö- ja rakennuslain sekä –asetuksen etusivu

5. Maankäyttö- ja rakennuslaki, 117 § 3 mom. Rakentamiselle asetettavat vaatimukset

"Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava, korjattavissa, huollettavissa ja muunneltavissa sekä, sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut."
maankäyttö- ja rakennuslain sekä –asetuksen etusivu

6. Maankäyttö- ja rakennuslaki, 167 § 2 mom. Ympäristönhoito

"Kunnan määräämä viranomainen osaltaan valvoo, että liikenneväylät, kadut, torit ja katu-aukiot sekä puistot ja oleskeluun tarkoitetut ulkotilat täyttävät hyvän kaupunkikuvan ja viihtyisyyden vaatimukset. Kevyen liikenteen väylät tulee säilyttää liikkumiselle esteettöminä ja turvallisina."
Maankäyttö- ja rakennuslain sekä –asetuksen etusivu

7. Suomen Rakentamismääräyskokoelma osa F1 Esteetön rakennus (otteita)

kohta 3.2 Hygieniatilat
3.2.1 Määräys
"Pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineen avulla liikkuvien käytettävissä tulee olla tarpeelliseksi katsottava määrä sekä itsenäisesti toimiville että avustettaville liikkumisesteisille mitoitettuja ja varustettuja wc- ja pesutiloja. Tilat on varustettava liikkumisesteisen tunnuksella ja niiden tulee olla sijoitukseltaan käyttäjän tai avustajan sukupuolesta riippumattomia. Tällaisiin tiloihin tulee olla pääsy suoraan aulasta, käytävästä tai muusta vastaavasta tilasta."

3.2.2 Määräys
"Mikäli wc- ja pesutila on tarkoitettu käytettäväksi siirtymiseen pyörätuolista wc-istuimelle sen kummaltakin puolelta, se on suunniteltava siten, että wc-istuimen kummallakin puolella on vähintään 800 mm vapaata tilaa pyörätuolia ja pyörällistä kävelytelinettä varten. Pesualtaan sijoitusseinän sisämitan tulee tällöin olla vähintään 2500 mm ja wc-istuimen sijoitusseinän sisämitan vähintään 2200 mm. Wc-istuin sijoitetaan takaa 300 mm irti seinästä. Istuin varustetaan kääntyvillä käsituilla."

kohta 3.3 Kokoontumistilat
3.3.1 Määräys
"Katsomoiden, auditorioiden, juhla-, kokous- ja ravintolasalien, opetussalien ja –luokkien ja vastaavien kokoontumistilojen on sovelluttava myös liikkumis- ja toimimisesteisten käyttöön. Näihin tiloihin asennetussa äänentoistojärjestelmässä tulee olla myös tele/induktiosilmukka tai muu äänensiirtojärjestelmä."

"Milloin kokoontumistila on varustettu kiinteillä istuimilla, pyörätuolipaikkoja on sijoitettava liikkumisesteettömien sisääntuloväylien mukaan eri istuinriveille".
Suomen Rakentamismääräyskokoelma, osa F1 (pdf)

8. Suomen Rakentamismääräyskokoelma osa F2 Rakennuksen käyttöturvallisuus (otteita)

Kohta 2.5 Käsijohde
2.5.1 Määräys
"Portaassa ja luiskassa käsijohde on asennettava koko pituudelle. Käsijohteen tulee olla mitoitettu niin, että siitä saa tukevan otteen. Käsijohteen pää on muotoiltava turvalliseksi.

2.5.2 Määräys
"Julkisissa ulko- ja sisätiloissa sekä liike- ja palvelutiloissa käsijohde on sijoitettava portaan tai luiskan molemmin puolin. Johteen tulee jatkua yhtenäisenä välitasanteella."

Kohta 3.2 Lasirakenteet
3.2.3 Määräys
"Ikkunat, lasiseinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, tulee merkitä siten, että ne helposti havaitaan."

Suomen Rakentamismääräyskokoelma, osa F2 (pdf)

9. Suomen Rakentamismääräyskokoelma osa G1 Asuntosuunnittelu (otteita)

kohta 3.2 Tilat ja varustus
3.2.3 Määräys
"Asuinhuoneistossa, johon pääsy kerrostalossa kohdan 4.2.1 mukaan edellyttää hissiä, on käymälä- ja pesutilan oltava varustettavissa myös pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineen käyttäjälle. Asuntojen yhteisten tilojen tulee soveltua tarkoitukseensa ottaen huomioon myös liikkumisesteiselle soveltuva käyttö."

kohta 3.3 Ovet ja kulkuaukot
3.3.1 Määräys
"Huoneiston ulko-ovelta asuinhuoneisiin ja muihin asumista palveleviin välttämättömiin tiloihin johtavien ovien ja kulkuaukkojen vapaan leveyden tulee olla vähintään 800 mm. Sama koskee rakennuksessa ja piha-alueella asumista palveleviin välttämättömiin tiloihin johtavia ovia ja kulkuaukkoja."

kohta 4.2 Kulkuyhteydet
4.2.1 Määräys
"Kerrostalossa, jossa käynti asuinhuoneistoihin on sisääntulon kerrostaso mukaan lukien kolmannessa tai sitä ylemmässä kerroksessa, porrasyhteys asuinhuoneistoihin on varustettava pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineen käyttäjälle soveltuvalla hissillä. Mikäli käynti rakennukseen on kerrostasojen välissä, sisääntulon kerrostasona on pidettävä näistä alempaa. Hissiyhteyden on lisäksi ulotuttava ullakolle ja kellarikerrokseen, mikäli niissä on asumista palvelevia tiloja".

"Kerrostalotontin tai rakennuspaikan rajalta sekä liikkumisesteiselle tarkoitetulta autopaikalta rakennukseen johtavan kuin myös leikkipaikoille ja oleskeluun tarkoitetuille alueille johtavien ja muiden asumista palvelevien välttämättömien kulkuyhteyksien on sovelluttava liikkumisesteiselle."

"Pientalotontin tai rakennuspaikan rajalta sekä autopaikalta asuntoon maantasokerroksessa johtava kulkuyhteys ja sisäänkäynti rakennetaan myös liikkumisesteiselle soveltuvaksi, jos se maaston muodon ja korkeuserot huomioon ottaen on mahdollista."
Suomen Rakentamismääräyskokoelma, osa G1 (pdf)

10. Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, 12 § Asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet (otteita)

"Korvattavia asunnon muutostöitä ovat henkilön vamman tai sairauden vuoksi suoritettavat välttämättömät rakennustyöt, kuten ovien leventäminen, luiskien rakentaminen, kylpyhuoneen, wc:n ja vesijohdon asentaminen, kiinteiden kalusteiden ja rakennus- ja sisustusmateriaalien muuttaminen sekä vastaavat muut henkilön vakituisessa asunnossa suoritettavat rakennustyöt. Asunnon muutostyöksi katsotaan myös muutostöiden suunnittelu sekä esteiden poistaminen asunnon välittömästä lähiympäristöstä."
Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista

Katso myös: Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista