Seinäjoen esteetön kuntoreitti

Seinäjoen Jouppilanvuoren Esteetön Kuntoreitti sijaitsee vain 2 km:n etäisyydellä kaupungin keskustasta. Esteetön kuntoreitti tarjoaa hyvää oloa ja turvallista liikkumista luonnossa sekä harrastusten parissa jokaiselle kansalaiselle.

Koko reitistö elämyskohteineen rinneravintola Joupiskasta Kyrkösjärven rantaan on kaikkien vapaassa käytössä. Reitistön yhteispituus on 4,5 kilometriä. Reitistön keskivaiheilla on 1,8 kilometrin osuudella sijaitsevat esteettömät elämyskohteet, kuten laavu, metsälampi, hiljentymispaikka, kota, korsu ja taisteluhaudat. Kyrkösjärven rannalla on käytössä esteetön kalastus- ja venelaituri sekä uimaluiska. Pelipaikka rakentuu uimarannan läheisyyteen vuoden 2008 aikana. Esteettömän kuntoreitin varrella on useita levähdyspaikkoja sekä esteettömiä wc:itä ja sähköpistokkeita esim. pyörätuolin tai hengityskoneen akkujen latausta varten.

Esteettömän kuntoreitin omistaa Seinäjoen kaupunki ja hallinnoinnista vastaa kaupungin liikuntatoimi metsän puolella ja puistotoimi Kyrkösjärven rannan puolella. Kuntoreitin kehittämisestä ja huollosta vastaa Lakeuden Elämysliikunta Ry.

Esteettömällä kuntoreitillä on vieraillut heinäkuusta 2007 lähtien noin 16 000 retkeilijää.

Kuntoreitin varrella voi ihailla metsälampea

Metsälampi kuntoreitin varrella
Kuva: Hannu Salo

Mistä idea sai alkunsa?

Idea esteettömästä kuntoreitistä sai alkunsa matkalla Outokummussa syksyllä 2004. Seinäjokelainen sairaanhoidon opettaja Hannu Salo oli työkaverinsa kanssa tutustumassa ISAK:n (Itsenäisen suoriutumisen innovaatiokeskus) hankkeeseen, jossa kehitettiin esteetöntä luontomatkailua. Esteettömät luontokohteet tekivät vaikutuksen, koska ensimmäisen luonnoksen Seinäjoen
esteettömästä kuntoreitistä Salo piirsi jo kotimatkalla autossa. Innostus esteettömään kuntoreittiin kumpusi myös omista työkokemuksista.

Hankkeen toimijat ja toteutus

Ideointivaiheen jälkeisissä toimissa oli lisäksi tiiviisti mukana Seinäjoen kaupunginpuutarhuri Hannu Ojanen, sekä kaupungin suunnitteluinsinööri Veli-Pekka Kyykkä ja korsun ja taisteluhaudan osalla maanpuolustuskouluttaja Timo Sysilampi. Hanke toteutettiin investointihankkeena, jossa eri rahoittajatahot sitoutuivat tekemään oman osansa kokonaisuuteen. Investointikohteita olivat  kota, hiljentymispaikka, laavu, kalastus- ja venelaituri, uimarannan pelipaikka, uimaluiska, vessat ja levähdyspaikat. Kun kukin rahoittajataho toimi omalla sektorillaan, projektipäällikön tehtävänä oli sovittaa työt yhteen. Rahoittajat raportoivat työn etenemisestä projektipäällikölle. Asioista sovittiin asiantuntijaryhmissä, joihin kuuluivat kohteen rahoittajat ja yhteistyökumppanit.

Hallinnoija hankkeella oli Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehtittämisyhdistys ry ja projektipäällikkönä Hannu Salo, jonka työpaikka tällä hetkellä on Seinäjokinen telelääketieteen yritys LifeIT Oyj.

Ideoista toteutukseen

Kevät 2006 oli hankkeen suunnittelun aikaa. Projektipäällikkö Hannu Salo, kaupunginpuutarhuri ja ohjausryhmän puheenjohtaja Hannu Ojanen sekä kaupungin suunnitteluinsinööri Veli-Pekka Kyykkä kokoontuivat 2-3 kertaa viikossa usein paikan päällä maastossa. Korsun ja taisteluhautojen asiantuntija maanpuolustuskouluttaja Timo Sysilampi valvoi tässä kohdin työtä. Piirustukset kodasta, korsusta, taisteluhaudoista ja laitureista sekä esteettömistä vessoista tilattiin Insinööritoimisto Savelalta. Kesällä 2006 kohteita merkittiin maastoon ja työt alkoivat elokuussa. Ideologinen ajatus koko hankkeessa oli teema ”Luonto hoitaa”. Lähtökohtana rakentamiselle oli se, että luontoa muutetaan mahdollisimman vähän, koska luonto on esteettömän kuntoreitin päänähtävyys. Rakentamisen aikainen luonnon suojaus oli siis tärkeää.

Merkittävää rakennusvaiheen aikana oli erittäin suuri talkootyön määrä, lähinnä korsun ja taisteluhautojen osalla. Talkootyötä tekivät mm. Etelä-Pohjanmaan maanpuolustuspiiri/ Maanpuolustuskoulutus ry sekä reserviläiset.

Aarnikotkan kota ja Seinäjoen seurakunnan hiljentymispaikka

Kota sillalta päin kuvattuna
Kuva: Markku Mäenpää

Kota on suunniteltu 30 hengelle ja siellä on myös viisi yöpymispaikkaa. Keskellä kotaa on nuotiokehä ja varustukseen kuuluu sähköt ja valaistus. Nuotiokehän ympärillä on runsaasti tilaa pyörätuoleille. Kodan päätoteuttaja oli UPM Kymmene Metsä.

Esteettömän kuntoreitin varrella on yhteensä kymmenisen levähdyspaikkaa, joissa on esteettömiä pöytäpenkkiyhdistelmiä ja roskakorit. Liikkumisesteisille levähdyspaikkojen riittävä tiheys on tärkeää ja se on otettu reitillä hienosti huomioon. Metsälammen ja sen ympäristön toteuttajana oli Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus.

Lisätietoa rakentajalle: Lepopenkkien suositeltava sijainti lähireiteillä on 50-100 m:n välein. Penkkejä sijoitetaan luonnontarkkailuun soveltuville, varjoisille, tuulensuojaisille ja aurinkoisille paikoille.


Reitin varrella, lyhyiden välimatkojen päässä toisistaan on hirsi- ja lautarakenteiset wc:t. Wc:t ovat esteettömiä, tilavia ja hyvin siistejä. Wc:itä on yhteensä neljä kappaletta, joista kolme on esteetöntä.

Lisätietoa rakentajalle: Ulkoilureittien wc- tai puu-cee -tilaan on suositeltavaa päästä ilman tasoeroa. Jos tasoero on välttämätön ja tarvitaan luiska, tulisi oven eteen rakentaa tasanne. Oven tulee olla kevyesti aukeava ja sen sisäpintaan kiinnitetään vaakasuoraan vedin 800 mm:n korkeudelle helpottamaan oven sulkemista sisäpuolella. Ovi rakennetaan ilman kynnystä ja oven vapaa leveys on 900-1000 mm. On suositeltavaa, että puu-ceen sisätilan koko on 2,5 m x 2,5 m, jotta sinne pääsee myös sähköpyörätuolilla.

Wc-istuimen sopiva korkeus on 460-500 mm. Istuimen kummallekin puolelle tulisi varata 900 mm vapaata tilaa, jotta siirtyminen wc-istuimelle pyörätuolista on mahdollista. Wc-istuin varustetaan molemminpuolisilla, ylösnousevilla käsijohteilla. Puu-ceen mitoituksessa on huomioitava myös kompostoivan wc-istuimen tilavaraus.

Pyörätuolinkäyttäjille soveltuvat puu-cee -tilat merkitään kansainvälisellä ISA-tunnuksella.


Kuntoreitin materiaali on kivituhkaa. Seinäjoen kaupungin puistotoimen työntekijät aloittivat kulkuleveydeltään kolme metriä leveän reitin rakentamisen lokakuussa 2006 ja reitti saatiin lopullisesti valmiiksi keväällä 2007.

Lisätietoa rakentajalle: Piha-alueiden ja kulkuväylien mitoitus ja pinta-materiaalit

Laiturille pääsee helposti loivaa luiskaa pitkin

Vene- ja kalastuslaituri
Kuva: Hannu Salo


Laiturilta voi onkia pyörätuolissa tai penkillä istuen.  

Kuntoreitin varrella olevalla uimarannalla on uimaluiska ja pelipaikka. Idea uimaluiskaan saatiin Turun Ekvallan esteettömältä uimarannalta. Länsi-Suomen ympäristökeskus vastasi järven pohjan ruoppauksesta ja pohjarakenteista sekä uimaluiskan, että vene- ja kalastuslaiturin osalta. Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön opiskelijat suunnittelivat uimarannan tuntumaan sijoittuvan pelipaikan, joka toteutetaan vuoden 2008 aikana.

Tukikohta Vuori: Korsu ja taisteluhaudat

korsu ja taisteluhaudat metsän reunassa
Kuva: Hannu Salo

Korsu, taisteluhaudat ja harjoittelupaikaksi tarkoitettu sotilasesterata eivät sisältyneet Hannu Salon alkuperäiseen luonnokseen esteettömästä reitistä. Ne tulivat mukaan, kun maanpuolustuskouluttaja Timo Sysilampi Heikki Koiviston ideasta kertoi miettineensä pitkään, mihin voisi sijoittaa korsun ja taisteluhautoja vaalimaan veteraani- ja lottaperinteitä. Hän oli kaavaillut myös sotilasesteradan sijoittamista yleiselle paikalle, mutta sopivaa paikkaa ei ollut löytynyt.

Hirsiveistäjä Juha-Matti Köykkä veisti hirsirakenteisen korsun kotonaan talvella 2006-2007. Rakenteet siirrettiin paikalleen keväällä 2007. Kaikkien raskaiden rakenteiden siirtotyöt toteutettiin maan ollessa vielä roudassa, ettei maasto kuluisi.

Taisteluhautoja oli helmikuussa 2007 rakentamassa Keski-Suomen pioneerirykmentti Keuruulta sekä Seinäjoen kaupungin kirvesmiehet. Lisäksi korsun ja taisteluhautojen rakentamiseen osallistui lukuisia talkoolaisia eri tahoilta pääasiassa reserviläisjärjestöistä. Taisteluhautojen linjaus maastossa poikkeaa suunnitelmista, mutta rakentamisen periaatteet ovat samat. Korsun toteutus tehtiin pääosin vuoden 1944 piirustuksilla.

Kota ja korsu ovat varattavissa erilaisiin tilaisuuksiin.


Teksti: Hannu Salo

Lisätietoja rakentajalle -tekstit: Marika Nordlund, Invalidiliiton esteettömyysprojekti. Lähteet: Esteetön luontoliikunta, Opetusministeriön liikuntapaikkajulkaisu no 93.(2007) ja Invalidiliiton esteettömyysprojektin verkkosivusto www.esteeton.fi.

25.6.2008

 

Yhteystiedot:

Hannu Salo
Projektipäällikkö
LifeIT Oyj
Koskenalantie 16
60220 seinäjoki
Puh: 050-3727081

Kartta 

Lisätietoja

Rahoittajat ja muut yhteistyökumppanit 

Katso myös aiheeseen liittyvä materiaali muualla esteettömyyssivustolla:

Toimintakeskus Lahdenpohjan laituri

Sivun alkuun