Kaavoitus
Maankäytön suunnittelun tavoitteena on
säädellä alueiden käyttöä ja
rakentamista ja siten luoda mahdollisimman hyvin toimivia
elinympäristöjä. Kaavoituksessa tulee huomioida
kaikki kuntalaiset, palvelujen saatavuus ja esimerkiksi
joukkoliikenteen hyvät toimintaedellytykset.
Maakuntakaavassa tai yleiskaavassa määritellään
jo varhaisessa vaiheessa esimerkiksi tielinjaukset ja -varaukset,
vaikka ne aiottaisiinkin käytännössä toteuttaa
vasta vuosien kuluttua. Jos kaavaan haluaa saada muutoksia
läpi, on muutosehdotukset tehtävä ajoissa.
Muutosehdotuksia voivat tehdä niin yksittäiset
kansalaiset kuin kansalaisjärjestötkin.
Kaavoituksen tasot
Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden
käytöstä maakunnassa tai sen osassa ja se koskee
useita kuntia. Siinä esitetään taajama- ja
keskusta-alueet sekä viheralueiden ja liikenteen
pääväylien sijainnit. Maakuntakaava ohjaa
yleiskaavoitusta. Kaavan laatii maakunnan liitto ja hyväksyy
maakuntavaltuusto. Maakuntakaavan vahvistaa
ympäristöministeriö.
Yleiskaava kattaa koko kunnan alueen tai vain osan siitä,
jolloin puhutaan osayleiskaavasta. Yleis- tai osayleiskaavassa
määritellään alueen
pääkäyttötarkoitukset: asumisen, virkistyksen,
työpaikkojen sijoittaminen ja liikenneyhteydet. Yleiskaava
ohjaa asemakaavoitusta. Kunta laatii yleiskaavan ja kunnanvaltuusto
hyväksyy sen.
Asemakaava voi kattaa kokonaisen asuinalueen tai vain yhden tontin.
Se määrää tarkasti, mitä, mihin ja
millä tavalla saa rakentaa. Asemakaavassa
määritellään mm. rakennusten sijainti, koko,
käyttötarkoitus ja rakennusoikeus. Kunta laatii
asemakaavan ja se hyväksytään
kunnanvaltuustossa.
Kaavoituksen kulku ja kaavoitukseen vaikuttaminen
Suomessa kaavoitusta ohjaa valtioneuvoston laatimat
valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä
maankäyttö- ja rakennuslaki ja -asetus.
Kaavamerkinnät on määritelty Suomen
rakentamismääräyskokoelmassa.
Lainsäädännön mukaisesti niillä
kuntalaisilla, joita kaavoitusratkaisu koskee, on oltava
mahdollisuus vaikuttaa kaavaan. Kaavan tulee olla kuntalaisten
nähtävillä ennen sen hyväksymistä.
Kaavahankkeista ilmoitetaan tavallisesti mm.
paikallislehdissä. Vaikutusmahdollisuuksia ovat mm. aloitteen
tekeminen, osallistuminen keskusteluun, mielipiteen ilmaisu tai
muistutuksen jättäminen kaavan ollessa
nähtävillä.
Aloitteen kaavoitusprosessista voi tehdä maanomistaja tai
kunta. Se osoitetaan kaupunkisuunnitteluvirastolle tai muulle
vastaavalle taholle. Tämä taho myös valmistelee
aloitteen. Kaavahanke käynnistyy, jos kunta pitää
sitä tarkoituksenmukaisena. Hankkeen alussa laaditaan
osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Siinä kuvataan mm.
kaavatyön tavoitteet ja lähtökohdat, miten
valmistelu etenee, miten siihen voi vaikuttaa ja miten sitä
arvioidaan. Kaavoituksen käynnistymisestä tiedotetaan
kaavoituskatsauksessa, kunnan internet-sivuilla ja
sanomalehdissä, osallisille lähetetään
henkilökohtainen kirje.
Kaavaluonnoksessa kuvataan alustavasti mm. rakentamisen
määrä ja rakennusten sijoittelu. Kaavan valmistelija
laatii kaavaluonnoksen yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Kaavan
valmistelija vastaa myös tiedottamisesta. Luonnos on
esillä esimerkiksi kaupunkisuunnitteluvirastossa ja alueen
kirjastossa, jossa kuka tahansa voi tutustua suunnitelmaan ja
esittää siitä mielipiteensä ja
kehittämisehdotuksensa kirjallisesti tai suullisesti. Usein
järjestetään myös erillinen
yleisötilaisuus. Kaavaluonnosvaihe on oikea ajankohta
vaikuttaa kaavan sisältöön.
Kaavaehdotus valmistellaan luonnoksen pohjalta. Ehdotus on kaavan
valmistelijan viimeistelty näkemys alueen suunnittelusta
päätöksentekoa varten. Kaupunkisuunnittelulautakunta
tai vastaava taho käsittelee kaavaehdotuksen ja sen
jälkeen ehdotus asetetaan julkisesti nähtäville.
Lausunnot ja muistutukset kaavaehdotuksesta voi esittää
asetetun määräajan puitteissa kunnanhallitukselle.
Tässä vaiheessa kuntalainen ei voi enää
vaikuttaa kaavan sisältöön, vaan ainoastaan
prosessin etenemisen oikeellisuuteen.
Kaavaehdotus etenee kunnanhallituksen kautta edelleen valtuustoon
hyväksyttäväksi. Kunnanhallitus käsittelee
mahdolliset muistutukset ja huomautukset. Kaavan valmistelija
laatii lausuntoihin ja muistutuksiin vastaukset ja muuttaa
ehdotusta tarvittaessa. Tällöin
kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kaavaehdotuksen
uudestaan. Mikäli muutokset ovat olennaisia, asetetaan ehdotus
uudelleen julkisesti nähtäville. Kunnanvaltuusto
hyväksyy asemakaavat ja asemakaavan muutokset.
Vähäiset muutokset hyväksyy kuitenkin
kunnanhallitus. Kaavoituspäätökseen
tyytymätön voi tehdä valituksen
hallinto-oikeuteen.
Jos kaavan hyväksymispäätöksestä ei
valiteta, kaava tulee voimaan valitusajan jälkeen. Mikäli
kaavasta on valitettu, tulee kaava lainvoimaiseksi, jos valitukset
hylätään. Tällöin kaava tulee voimaan
oikeuskäsittelyn jälkeen julkaistavalla kuulutuksella.
Kaavan voimaantulosta tiedotetaan kuntalaisille mm.
sanomalehdissä.