Portaat

Suomen Rakentamismääräyskokoelma (RakMk),
Osa F1, Esteetön rakennus, määräykset ja ohjeet 2005 (otteita)

Kohta 2.2 Taso-erot
2.2.3 Määräys
"Hallinto-, palvelu- ja liiketiloja sisältävien rakennusten auloissa ja muissa sisäisen liikenteen tiloissa porrasaskelmat on mitoitettava etenemiltään vähintään 300 mm pituisiksi sekä nousuiltaan enintään 160 mm korkeiksi."

RakMk Osa F1 Esteetön rakennus

Suomen Rakentamismääräyskokoelma (RakMk)
Osa F2, Rakennuksen käyttöturvallisuus, määräykset ja ohjeet 2001 (otteita)

Kohta 2.1 Porras
2.1.1 Määräys
"Porras on suunniteltava ja rakennettava turvalliseksi, riittävän väljäksi ja tarkoitukseensa soveltuvaksi."

2.1.2 Määräys
"Portaan askelman nousun ja etenemän suhde tulee valita siten, että porras on käyttötarkoituksessaan helppokulkuinen."

2.1.3 Määräys
"Uloskäytävänä toimivan portaan askelman nousu saa olla enintään 180 mm. Etenemän tulee olla vähintään 270 mm. Uloskäytävässä, jota ei samalla käytetä rakennuksen tavanomaiseen sisäiseen liikenteeseen, saa portaan nousu olla enintään 200 mm."

RakMk Osa F2 Rakennuksen käyttöturvallisuus


Suosituksia ja ohjeita

Portaissa tulee aina olla kunnolliset käsijohteet molemmin puolin. Pintamateriaali ei saa olla liukas. Ulkotilassa portaat tulee kattaa tai lämmittää, jotteivät lumi ja jää aiheuttaisi liukastumistapaturmia. Kerrosten välisessä portaassa tulee aina olla puolivälissä lepotasenne.

Piirroskuva portaista ja kaiteista


Portaita täydentämään tarvitaan aina myös täysin esteetön tasonvaihtojärjestelmä, pienissä tasoeroissa luiska ja yli metrin korkuisissa hissi tai pyörätuolihissi. Pelkkää luiskaa eivät voi käyttää henkilöt, joilla on jäykät nilkat. Heille helpommat ovat loivat portaat. Luiskaa täydentävän portaan nousut eivät saa olla suuremmat kuin 120 mm, jolloin sopiva etenemän pituus on 390 mm.


Portaat mitoitetaan askelrytmin mukaisiksi siten, että etenemä on oikeassa suhteessa nousuun, jotta liikkuminen portaissa olisi helppoa ja luontevaa. Etenemän ja kaksi kertaa nousun summa on 630 mm.


Portaiden muoto

Portaat ovat yleisin tapaturmien syy. Portaan muoto ja jyrkkyys vaikuttavat niiden aiheuttamaan tapaturmavaaraan. Kierreporras on vielä vaarallisempi kuin suora porras. Kierreporras on erittäin hankala silloin, kun voi pitää kiinni käsijohteesta vain toisella kädellä eikä ilman tukea pysty liikkumaan. Kierreportaan jyrkkä sisäreuna aiheuttaa helposti putoamistapaturman.


Portaiden sijainti ja mitoitus

Kulkuväylän osana oleva alas johtava porras sijoitetaan kulkuväylän sivuun joko samansuuntaisesti tai kohtisuoraan kulkuväylää vastaan putoamisvaaran vähentämiseksi. Mikäli portaat kuitenkin joudutaan sijoittamaan kulkuväylän jatkeeksi, turvallisuutta voidaan lisätä käyttämällä lattiassa ennen alas johtavaa porrasta kontrastimateriaali- ja kontrastivärivyöhykettä. Joskus joudutaan käyttämään suojakaidetta tai -veräjää tapaturmien estämiseksi.

Piirroskuva portaiden sijoittumisesta suhteessa kulkuväylään

Ylös johtavat avoportaat, joiden alle voi kävellä ja lyödä päänsä, suojataan kaiteiden tai kalusteiden avulla tai rakennetaan umpeen siten, että vapaa korkeus portaan alla on vähintään 2200 mm. Alla olevassa kuvassa esimerkki vaarallisesta, suojaamattomasta portaasta.

Valokuva vaarallisista avoportaista


Portaat voivat aiheuttaa putoamisvaaran myös silloin, kun ne ovat vaikeasti havaittavat, huonosti valaistut, yllättävässä paikassa tai vailla kontrastia. Monesti on vaikea hahmottaa porrasaskelmia, jos tasoero on pieni, vain parin kolmen askelman suuruinen. Suunnittelussa tulisi pyrkiä ratkaisuihin, joissa näin pienet tasoerot kokonaan vältetään tai korvataan hyvin loivilla kaltevuuksilla max 2 prosenttia.


Porrassyöksyn leveyden on oltava 1200 mm, jotta kaksi ihmistä mahtuu kohtaamaan. Mikäli käsijohteista on voitava portaissa pitää kiinni samanaikaisesti molemmilta puolilta, käsijohteiden välisen vapaan leveyden on oltava 600 mm. Mikäli portaissa kuljetaan kainalosauvoja käyttäen, portaan vapaan leveyden on oltava vähintään 1000 mm.


Porrasaskelmat

Samassa porrassyöksyssä tulee kaikkien askelmien olla samanlaiset, etenemien samanpituiset keskenään ja nousujen samankorkuiset. Porrasaskelman nousu ei sisätiloissa saisi olla enempää kuin 160 mm silloin, kun tasoero voidaan myös nousta hissillä eikä luiskan yhteydessä sisä- tai ulkotiloissa enempää kuin 120 mm. Lyhytkasvuisten henkilöiden kannalta porrasnousun enimmäiskorkeudet ovat yksilölliset ja vaihtelevat välillä 100-140 mm. Alla olevassa kuvassa esimerkki helppokulkuisesta portaasta.

 

Piirroskuva portaiden mitoituksesta


Portaissa ei pidä käyttää avoaskelmia eikä askelmissa ulkonevaa reunaa, koska se voi aiheuttaa kompastumisen. Portaissa ei myöskään saa olla sivuaskelmia sillä ne ovat vaaralliset ja yllättävät erityisesti näkövammaisille. Porrasaskelmien reunan on oltava suorassa kulmassa kulkusuuntaan nähden, ei vinossa.


Portaat tulee valaista hyvin. Etenemien etureunassa käytetään liukuestenauhaa, joka muodostaa kontrastin etenemän värin kanssa. Suositeltava tapa on tehdä porrasaskelmien pinta tummuudeltaan erilaisesta materiaalista kuin lattiat ja lepotasanteet portaiden hahmottamisen helpottamiseksi heikon näön avulla. Myös oikein suunnattua valaistusta voidaan käyttää portaiden hahmottamiseksi askelmiin syntyvän heittovarjon avulla.

 

Valokuva Itäkeskuksen uimahallin sisäportaista

Portaiden tulisi olla suorat. Tämä porras on kaareva eikä askelmia
pysty erottamaan heikon näön avulla kontrastien puuttumisesta johtuen.
Leveän portaan keskellä oleva käsijohde on hyvä, sillä siitä voi pitää kiinni
joko vasemmalla tai oikealla kädellä kumpaankin suuntaan kuljettaessa.
Kuva on Itäkeskuksen uimahallista Helsingistä. 

 


Teksti ja kuvat: Esteetön asuinrakennus ja Esteettömät liikuntatilat 2002 CD-ROM, VYP

 

 

 

Lisätietoja:

Esteettömän rakentamisen ohjeet (SuRaKu)

SuRaKu-ohjekortit:
Tasoerot (pdf, 353 kt)

Ulkotilojen esteettömyyden kartoitus- ja arviointiopas (pdf, 8,7 Mt)

Esteettömiä ratkaisuja -opas: Portaat, käsijohteet (pdf, 1,5 Mt)

Sivun alkuun