Valaistus, värit ja kontrastit

Esteeton.fi > Tieto-osio > Rakennettu ympäristö > Valaistus, värit ja kontrastit

Suomen Rakentamismääräyskokoelma (RakMk)
Osa F2, Rakennuksen käyttöturvallisuus, määräykset ja ohjeet 2001 (otteita)

Kohta 3.1 Valoisuus ja valaistus
3.1.1 Määräys
"Rakennuksen ja sen ympäristön tulee olla valaistusolosuhteiltaan siten järjestetty, että valaistus on riittävä ja rakennuksen käyttö sekä huolto on turvallista."

3.1.2 Määräys
"Rakennuksen pintojen ja valaistuksen tulee olla sellaiset, että saavutetaan havaitsemisen kannalta riittävät vaaleuserot.
Valaistus ei saa aiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä."

Ohje
"Pintojen kontrastit ovat tärkeitä suunnistautumisessa sekä kompastumistörmäys-,harhaanastumis- ja putoamisvaaran torjumisessa. Kulkureitillä olevat luiskat, askelmat, kynnykset tai tasoerot osoitetaan selvästi valaistuksen ja pintojen vaaleustai värierojen avulla."

RakMk Osa F2 Rakennuksen käyttöturvallisuus

Värit ja kontrastit

Värien oikea valinta voi suuresti auttaa näkövammaisten henkilöiden suunnistautumista ja lisätä turvallisuutta kaikkien kannalta. Vaaleat värit ovat suositeltavia sillä ne lisäävät valoisuutta.

Eri rakennusosissa, kalusteissa, varusteissa, painikkeissa, säätimissä ja opasteissa käytetään kontrastivärejä siten, että jokainen pinta, kaluste tai muu yksityiskohta erottuu ympäröivistä pinnoista tai taustasta. Erityisen tärkeää on käyttää kontrastiraitaa porrasaskelmien kärjissä tasoeron hahmottamiseksi. Toisaalta tasaisella vaalealla pinnalla tumma raita voi olla hämäävä ja aiheuttaa hankaluuksia jos se mielletään askelman varjoksi.

Värikontrasteilla tarkoitetaan tässä tummuuseroa. Sininen ja punainen eivät muodosta tässä mielessä kontrastia jos niiden tummuus on sama. Sen sijaan esimerkiksi sinien ja valkoinen tai keltainen ja musta muodostavat selkeän kontrastin. Oleellista kontrastin muodostumisessa eivät ole värit sinänsä vaan niiden ajateltu ero mustavalkoisessa valokuvassa. Yleensä riittää kontrasti joka vastaa keskiharmaan ja valkoisen tai keskiharmaan ja mustan eroa. Valaistuksella voidaan voimistaa kontrastin havaittavuutta.

Valokuva Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiriksen hissinovista, jotka tumman sinisinä erottuvat hyvin keltaisesta taustasta

Lattiassa suuret, voimakasväriset kuviot haittaavat suunnistautumista ja tekevät yleisvaikutelman heikkonäköiselle sekavaksi. Sen sijaan pienikokoinen, hillitty kuviointi lattiassa ei haittaa. Tällainen kuvioitu lattia on helppohoitoisempi kuin täysin yksivärinen, joka on melkein aina epäsiistin näköinen, varsinkin, jos se on hyvin vaalea tai hyvin tumma.

Valaistus

Valaistuksen on oltava riittävän voimakas ja melko tasainen. Se ei kuitenkaan saa aiheuttaa suoraa eikä epäsuoraa häikäisyä. Valaisimien tulee toistaa värit luonnonmukaisina ja korostaa kontrasteja. Tärkeää on valaista hyvin kriittiset kohteet kuten kulkureitit, sisäänkäynnit, portaat, luiskat, hissit ja opasteet. Sopiva valaistusvoimakkuus on vähintään 300 lx, kriittisissä kohteissa kuten tasoerojen ja opasteiden yhteydessä 400-500 lx. On huomattava, että värien valinta vaikuttaa tilojen valoisuuteen. Yleisvalaistusta voidaan tarvittaessa täydentää kohdevaloilla.

Suuret valaistuserot ulko- ja sisätilojen välillä aiheuttavat hankaluuksia. Silmä ei ehdi varsinkaan heikkonäköisellä henkilöllä sopeutua suureen valaistuseroon. Se on tasattava valaisemalla välittömästi ulkotilaan liittyvät sisätilat riittävän voimakkaasti.

Valokuvassa rakennuksen sisäänkäynti kuvattuna ulkoa valoisana aikana. Sisäosat näyttävät hyvin tummilta. Valokuvassa edellisen kuvan sisäänkäynti kuvattuna sisältäpäin. Sisällä melko pimeää, ulkoa paistaa häikäisevä valo.

Ikkunat saattavat aiheuttaa syviin huonetiloihin vastavalohäikäisyä. Suuria valaistuseroja vältetään lisäämällä valaistusta huoneen sisäosissa. Miellyttävä luonnonvalaistus saadaan aikaan, mikäli on mahdollista kulmahuoneessa sijoittaa ikkunat kahdelle seinälle, jotka ovat toisiaan vastaan suorassa kulmassa.

Yleisvalaistusta täydennetään kohdevalaisimilla. Sekä suora että epäsuora häikäisy estetään käyttämällä häikäisemättömiä valaisimia. On vältettävä myös kiiltävien materiaalien käyttöä sellaisissa paikoissa, joissa valo saattaa heijastua niiden kautta.

Erityisen hyvä valaistus tarvitaan keittiössä lieden, uunin, astianpesupöydän ja työpöydän yhteydessä. Heikkonäköisten henkilöiden kannalta voi olla perusteltua valaista kaapit sisältä päin tai ainakin sijoittaa valaisimet siten, että kaappeihin saadaan ulkopuolelta riittävästi valoa. Peili valaistaan siten, että valaisimet sijoitetaan sen molemmin puolin mieluummin kuin yläpuolelle.

Ulkoalueiden valaistus

Kulkuväylän hyvä valaistus on edellytyksenä heikkonäköisten liikkumiselle. Hyvä valaistus lisää kaikkien turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Väylien valaistuksen tulee olla tasainen. Pylväsväli ja valaisinten valonjako-ominaisuudet pitää sovittaa yhteen niin, ettei synny pimeitä alueita valaisinten välille.

Valaisimet tulee sijoittaa kulkuväylän samalle puolelle. Valaisintyyppejä valittaessa pitää kiinnittää ensisijainen huomio valonjako-ominaisuuksiin ja hyvään häikäisysuojaukseen. Suositeltava valaistusteho kulkuväylillä voi vaihdella välillä 10-20 lx.

Erityisen hyvin on valaistava tasoerot, risteyskohdat sekä sisäänkäynnit. Tasoerojen, kuten portaiden sekä tienristeysten valaistusvoimakkuuden tulisi olla vähintään 50 lx.

Sisäänkäyntien ja niihin johtavien mahdollisten portaiden tulee erottua hämärässä ja pimeässä selkeästi muusta ympäristöstä. Lue lisää sisäänkäyntien valaistuksesta.

Teksti: Esteetön asuinrakennus
Kuvat: Esteettömät liikuntatilat 2002 CD-ROM ja Ongelma vai haaste CD-ROM

Lisätietoja:

Esteettömiä ratkaisuja -opas:
Valaistus (pdf, 0,9 Mt)

Näkövammaisten keskusliiton esteettömyys-sivuilta kohdasta Valaistus, kontrastit, värit